Lingüística Andina e Intercultural Bilingüe
Permanent URI for this communityhttps://dspace-test.ucuenca.edu.ec/handle/123456789/1753
Browse
Browsing Lingüística Andina e Intercultural Bilingüe by Subject "Agricultura"
Now showing 1 - 5 of 5
- Results Per Page
- Sort Options
Item Beneficios que aporta el ajo silvestre en las alimentaciones y curaciones de los habitantes de la comunidad Chachi de Naranjito de la parroquia Telembí del cantón Eloy Alfaro y provincia de Esmeraldas(Universidad de Cuenca, 2013-11-11) Largo Jaramillo, María Myrian; Sandoval Añapa, CorneliaItem Canciones indígenas en Los Andes ecuatorianos: el aillu y el ciclo agrícola(Universidad de Cuenca, 1995-11-11) Andrade Maldonado, Simón Bolívar; Espinoza Pillaga, Luis Roberto; Guamán Guamán, Manuel Santos; Lojano Saquipay, José Francisco; Nantipia Juepa, José Erminio; Ochoa Calle, Manuel Belisario; Conejo Arellano, Luis Alberto; Chalán Guamán, Luis Aurelio; Idrovo Uriguen, Jaime PatricioItem Conocimientos y sabiduría ancestrales del cultivo del plátano, en las comunidades chachi de Santa María y Rampidal, del cantón Eloy Alfaro, provincia de Esmeraldas(Universidad de Cuenca, 2013-11-11) Candelejo Tambonero, Moices; Estupiñan Añapa, Lucrecia; De la Torre Catucuamba, Segundo FelicianoEntsa taawasha kekendetsaashu juntsa lala chachilla naakenchu‟ba entsague kenchumu deeyu ti‟ kuinda kenu tijtaa tsangue piiken detsuyu, tsangue‟ mantsa chachillala, lala‟ uukeraa kenchuñu kusasnu bale kuren chuyutya‟, tsague‟shu juntsa challa awamu kailla judeeshu jutsa demanbashiindetsu, veela‟ kenchunu kusasnaa yuj urave tindetsu, tsenmala laachinaa balejtu kure kendetsuve. Tsaañu‟mityaa lalaya tsandindetsuyu, chahillanu laachishu juntsa laachin juunu, veelachinu kera‟ kenchunu jutyu, laachibain tsaren bale tinu, naa veelanu bain kuinda ketu lalaya ura kusas tene ken chunamu deeyu ti‟ kuinda kesnenu deju‟ mitya, entsaa paatenu yumaaren tsangues nenuu juren challa naamuba tsangue pensa ketyu‟ mityaa tsanguetyu deju, tsaaren lala juntsanu mija‟ kiika keren tsu‟mityaa tsanguendetsu. Mantsa chachilla kiika demija‟ jimdu pure‟ firu‟ pasa de indetsuve, lala‟ kaspee ke‟ mija‟ jintsunu kusasnu demanbashii detsuyu, mantsa chachilla taawasha kenu ti‟ veemujtu pebulusha delu‟ jilan cha‟ palaachi mijtu detiyaimu deju, tsenmin naa ya‟ mu‟baasa demanbashiiyu tindetsu. Chai kailla mantsa rukulala judeeshu juntsala, kiika mijtu chachi jude‟ mitya fibalala naadetiñu bain, naadekeñu bain tsai detsami jandetsu, yaichiya vee kusas kata‟ mitya‟ yuj urave tindetsu, tsenmin lala‟ kenchuñu paate urajtuve, mayujpeyaave tin detsu. Entsague tyashi‟ keras nendu chachillanu pure‟ tenbiya‟ katawaive, taawash kensha putu tenbiya kendun tsandin depu, entsa rukulala naa nuka‟ basaba chudenave. Tsaaren lala‟ jungaya mantsa chachi yapa rukuula lala kaspele naaken chumu ju‟ba juntsa kendechu, kaillalanu bain mijakaa detsu, lala‟ uukeraa kenchuñu kusasnu manbashinjutyu‟ mitya.Item La desvalorización de cultivos ancestrales en la aja en las familias shuar(Universidad de Cuenca, 2013-11-11) Shakai Yankur, Pascual; Mashinkiash Chinkias, Juan ManuelTIMIANTRI UKUINKIAMU Yaunchuka aja shuarka tii nankamakuyayi tuke tsawant yurumtai asa, nui mash arak arakmatai ainian arakmak ni shuarijiai yurumin auyayi; aishman nunka penkeran is takauyayi nuyá nuaka mash arak arakmatai ainian júuk arakmak yurumkan ti nukap wi wakeramun surusat tusa Nunkuin anentriniuyayi. Yamai tsawanta juinkia menkaki weawai aja shuarnum mash arak arakmatai irunin áarmia un, yaunchu ii úuntri arakmau áarmia nú timiancha ewekamma asa, tuma asamtai mash shuar irutkamunam pujuinia aja náatkari páant najanatniuitji, yaunchu ii úuntrinkia ajanka arutma jéena timiau enentaimtiniuyayi nui ni wakeramun Nunkui anentrua wainiak yurumin asa. Juu mashi arakmatai timiantri ainia nuka irutkamu tsaruntnumka timiancha ewekamainiawai, yamaiya juinkia aja takainiaksha maimtek aishrijiai tsaninkiar takakmainia asar arutma jéena timiuka enentaimtuiniatsui yaunchu ii úuntri itiurin áarmia aitkiaska; irutkamu Tsaruntsnumka aja shuarnumka nii shurijiainkia ajamnainiatsui ayatik susruktai tusar takakmainia asar. Júu takat anintrusar najanamuka yaunchi ii úuntri itiura takakmau áarmia nuna páantmattawai,tura takakmau irutkamunmaya ainia au yaunchu i úuntri mash arakan arakmau áarmia nuna páant najanawarat tusar penker enentai jintintiattaji.Item La economía familiar de Palmira de Toctemí, parroquia la Merced de Buenos Aires, cantón San Miguel de Urcuquí, provincia de Imbabura, desde el 2005 hasta 2012(Universidad de Cuenca, 2013-11-11) Cantincuz Pai, Leandro; Álvarez Pasuy, José EfrénPɨplu comunita Palmirasne purai maza organización mun sekunto gratokasa FEDERACIÓN de Centros Awá del Ecuador (FCAE), saira masa pil atjutika kitmɨlarɨt territorio kolectipo chinkas maza pialninkas tarachi saptit nekalizkirɨt ñantas. Mantumai protakaonista pɨna wat añu 2005 karane ishtumashi pialta paininnta pia, karane an mamaz kalma paininta, an merkatone ustuashi kawa Lita sun akwaishna mɨjtumashi maza parashi akwan pɨplora purantas sauasmin. 2005 namtɨt maza añu hishtiria satmɨltɨt carretera Litaras pi pilchu pularakima, tane ustuashi maza mas socioeconómico. Ɨmtumai shish hora mi veinte kilometro ɨtpamakpas mitɨwara Palmirakima saptumai maza tɨnta kwaish munakkil nupainmu mɨnta warɨt mɨjtakima pɨrishtul paininmu warakima mamaza ishtumai maz paisaje socioeconómico kajarɨt maishmu katsa Yalta maza maishtumai patronos kulturaktuskasa pañawa. Wakara kawiramne kalma ainkirusne narɨt wantus sɨnkachi au pashimtu aishpa wat akwan pial puztachi pɨlsam, wat panim tukmurus, ishtu wasamkas, pɨnkɨh kammukas, kaiwainmu kumunirarakas, paim tailtustakas, mɨlat wan pɨrishtulta. Karane wat kuintakitchi, kwaish num nivel kwailkininmu ampaintalta, ishtu saninmu salura kalkimtusa pininu sara, an numtui cosumismo karane wainamtui protucción mamazpaz prtuctu; carreta kararɨt maza impacto pial positipo moterna.
